Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan ammattiainekerho ry:n säännöt
1 luku
Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet
1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan ammattiainekerho, lyhennettynä Akva. Näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki.
2§ Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Aalto-yliopistossa vesi- ja ympäristötekniikkaa opiskelevien ja kyseessä olevista aiheista kiinnostuneiden yhdyssiteenä, edistäen heidän koulutuksellisia, henkisiä ja sosiaalisia pyrkimyksiään, yhteistyössä opetushenkilökunnan kanssa. Yhdistys toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) läheisyydessä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää luentoja, opintomatkoja ja valistus- ja huvitilaisuuksia sekä yrittää kaikin puolin parantaa vesi- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia.
3§ Toiminnan tukeminen
Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Lisäksi se kerää jäsenmaksuja.
Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
4§ Yhdistyksen kielet
Yhdistyksen pöytäkirja- ja ilmoituskielenä on suomi.
2 luku
Jäsenet ja maksut
5§ Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset, vanhat, ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut AYY:n jäsen.
Yhdistyksen vanhaksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut Aalto-yliopiston alumni.
Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi tai vanhaksi jäseneksi.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toimintaa tukeva henkilö tai yhteisö.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.
Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus, mutta myös kymmenellä (10) yhdistyksen jäsentä käsittävällä ryhmällä on siihen oikeus.
6§ Jäsenluettelo
Yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi sekä kotipaikka, sekä se, onko jäsen AYY:n jäsen. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle kotipaikkaansa, nimeensä tai AYY-jäsenyyteensä kohdistuvista muutoksista.
7§ Jäsenmaksut
Jäsenet ovat velvollisia suorittamaan lukuvuosittain yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden kullekin jäsenryhmälle määrää yhdistyksen vuosikokous.
Jäsenmaksun suorittamisesta ovat kuitenkin vapautettuja:
1) kunniajäsenet
2) varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet yhdistyksen koko jäsenmaksukaudeksi poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon.
8§ Yhdistyksestä eroaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokoukselle.
9§ Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
10§ Erottamispäätöksestä valittaminen
Erotetulla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkistamisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä lähinnä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.
3 luku
Yhdistyksen kokoukset
11§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukset ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.
12§ Vuosikokous
Vuosikokous on pidettävä tammi-helmikuun aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Hallituksen laatima toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle
9. Hallituksen laatima talousarvio kuluvalle toimikaudelle
10. Yhdistyksen liittymismaksujen ja jäsenmaksujen suuruus
11. Jäsenmaksujen maksamisen eräpäivä
12. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. Kokouksen päättäminen.
13§ Vaalikokous
Vaalikokous on pidettävä marras-joulukuun aikana ja siinä on käsiteltävä ainakin:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Hallituksen puheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä muiden hallituksen jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
6. Yhdistyksen toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi
7. Kahden (2) tilintarkastajan sekä 1. ja 2. varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
8. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Kokouksen päättäminen.
14§ Ylimääräiset kokoukset
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai vähintään 10 yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on toimitettu jollekin hallituksen jäsenelle.
15§ Oikeudet yhdistyksen kokouksissa
Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä. Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus siten, että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.
Kokouksen päätöksellä voidaan myös yhdistykseen kuulumattomalle myöntää läsnäolo- sekä puheoikeus.
16§ Päätöksenteko
Päätökset yhdistyksen kokouksessa tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
17§ Koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Se on julkaistava yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja yhdistyksen sähköpostilistalla vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, Aalto-yliopiston lukukausien ulkopuolella kuitenkin vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
18§ Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.
19§ Käsiteltävät asiat
Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä julistaa kiireelliseksi.
Ainoastaan yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, äänestys- tai vaalijärjestyksestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai yhdistyksen purkamisesta. Päätöstä näistä tai muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
20§ Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen
Yhdistyksen kokous voi perustellusta syystä vapauttaa luottamus- tai toimihenkilön kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Hallitus voi vapauttaa vain itse nimeämänsä toimihenkilön tai -kunnan kesken tämän toimikautta.
4 luku
Hallitus
21§ Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitukseen on kuuluttava puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Hallitukseen voi kuulua lisäksi yhdestä seitsemään (1-7) muuta jäsentä.
Vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.
22§ Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtäviin kuuluu:
1. Huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita
2. Edustaa yhdistystä
3. Laatia esitykset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi.
4. Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
5. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta
6. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
7. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa sekä
8. Kutsua yhdistyksen kokoukset koolle tarpeen vaatiessa.
23§ Hallituksen jäsenet
Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä, kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset sekä valvoo, että yhdistyksen toiminta on sääntöjen mukaista.
Hallitus nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokouksista ja huolehtia arkistosta.
Rahastonhoitajan tehtävänä on hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta sekä valmistella esitykset talousarvioksi ja tilinpäätökseksi ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä.
24§ Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.
25§ Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja. Hallitus voi myöntää tiettyä tarkoitusta varten nimenkirjoitusoikeuden myös jollekin muulle hallituksen jäsenelle.
5 luku
Toimihenkilöt ja toimikunnat
26§ Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen
Yhdistyksen kokous tai hallitus voi erityisiä tehtäviä varten asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien pituudet, sekä toimikuntien osalta myös vastuuhenkilö. Hallituksen alaisen toimikunnan toimikausi on kuitenkin enintään kalenterivuosi.
Toimikunnan toimintaan voi osallistua kuka tahansa yhdistyksen jäsen kiinnostuksensa mukaan.
6 luku
Hallinto ja talous
27§ Toimi- ja tilikausi
Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.
28§ Tilintarkastajat
Yhdistyksen taloudenhoitoa ja hallintoa valvovat tilintarkastajat. Hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä toimintakertomus tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.
Tilit on annettava tarkastettavaksi muulloinkin neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa tilintarkastajien esittämästä pyynnöstä.
Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu kertomus toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.
7 luku
Erityisiä määräyksiä
29§ Yhdistyksen tunnukset ja merkit
Yhdistyksen tunnuksista, merkeistä ja virallisesta ilmoitustaulusta päättää yhdistyksen kokous.
30§ Päätöksistä valittaminen
Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.
Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan asian valmistelua tai toimeenpanoa, ei kuitenkaan voi valittaa.
31§ Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on tullut hyväksytyksi vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesityksen pääkohdat on mainittava kokouskutsussa.
Muutosesityksen voi tehdä hallitus, yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
32§ Yhdistyksen purkautuminen
Yhdistys purkautuu, jos yhdistys tekee siitä päätöksen kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Purkautumisesitys on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat AYY:lle käytettäviksi näiden sääntöjen 2§:n mukaiseen tarkoitukseen tai sen ollessa mahdotonta AYY:n toiminnan tukemiseen.
33§ Säännöissä määräämättömät asiat
Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan näiden sääntöjen lisäksi yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia.
—
Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 17.11.2009.